thinner or stronger?

En oo kauheesti postaillu viime aikoina. Syinä: 1.on ollu kauheest kaikkii koulu juttui, etten oo ehtiny koneelle muutenkaan 2.oon ollu ihan hämilläni et mitä nyt pitäis tehä.

Ajattelin laihtuvani syömällä kunnolla ja liikkumalla. Nyt olen saanut lisättyä liikuntaa, ja ensi viikolla aloitankin jo ihan kunnon treenaamisen(eli enemmän ja enemmän juosemista,tanssia,aerobicia,joogaa...). Ois tosi mahtavaa saada kesäks sixpack, tai ees vähä lihaksii, tai ees litteempi vatsa.

 

Jotta mun lihakset kasvais, mun pitäis syödä. Ja se on tässä se ongelma. Oon tottunu jo pitkään ajatukseen vähäisestä ruoasta. Mikäli syön enemmän kuin normaalisti, tai syön useemman kerrain kuin 5kertaa päivässä tai syön herkkuja, tulee ahistus. Morkkis. Sen takii syön yhä pienii määrii. Mutta silloin jos teen lihaksia, niin laihdun, mutta lihakset taas huononee, surkastuu.. Ajatukset pyörii laihuuden ympärillä. Haluunko olla laiha,litteä,pieni-kyllä. Mutta haluanko nähdä luita vai lihaksia? Päässä oleva ääni pyörii milloin minkäkin ympärillä. Lihaksikas olisi toki terveemmän näkönen, näyttäis kivalta, vaikkei solisluut näkyiskään selvästi.

 

Syödä siis pitäis...Mutku syöminen huutaa sanaa lihoaminen.

ahmija

Ällöttää. Mä vihaan ahmimista. Kun tulee päivän aikan pitkä tauko, ettei syö(tahallaan tai ei), nii sitku syö, nii tuntuu ettei voi lopettaa. Vois vaan syödä ja syödä. Sille ei varmaa tulis mitää loppuu, jos et vetäis itteeni niskast. Mut siihe mennes oon ehtiny jo ahmia. Syöppö! Ahmatti! Possu! soi päässäni. miks tän pitää olla tällast?

namnam...eiku apua!

jos noin kapeet reidet ois, niin ah!

Olin eilen mun kaverin kanssa shoppailemassa. Etin yhest kaupasta farkkuja. Ensinnäkin kokeilin numeroa pienempiä kuin normaalisti- ja ne sopivat! Ja itseasiassa olisin joutunut ostamaan vielä pienemmän koon, kun ne farkut kuulem venyy kauheesti käytössä. Siel ei parhaillaan ollu enää pienempii. Olo oli mahtava! En oo ees tajunnu, et mun jalat ois voinu jossain vaihees laihtuu, mut siltä näyttää. Ihana yllätys!

Mut sit huono juttu. Käytiin kans leffassa- en oo pitkään aikaan ollu. Olin päättänyt, että saan ottaa sinne pari suklaapatukkaa ja jugurttirusinoita. Mut kaupasta löytykin vaan valkosuklaarusinoita<--silloin suklaat ois ollu ihan liikaa! Sit hätäilin, ku alko olla jo kiire, joten päädyin ottamaan semmosen ison malacon(kai?) karkkipussin. Ja mä vaa söin ne suklaat ja puolet 350g pussit. Heti ton jälkee kadutti kauheest. Ahisti ja tunsin itteni kauheeks läskipossuks. Olin luvannu ittelleni pari herkuttelu päivää viikossa, mut ei se tarkotaet saisin ihan hirveesti niit syödä! En syöny iltapalaa(se tuntuu jäävän aika usein pois..). Mut tänään on ollut vieläkin ahistus siitä eilisestä. Ja tän päiväisestä, kun oon syöny normisti(+ehk vähä enemmän), enkä vähän/skipaten mitään, mikä ois ollu eilisen takii kannattavaa. Maha tuntuu vaan pursuuvan farkuista entisestään.

En enää herkuttele tolleen, lupaan sen itselleni. Sillä tolla tavoin en tuu näyttää kesällä siltä miltä haluaisin(ja en kyl muutenkaan, jos en lisää päätöksiä tee).