Tyypit ei paljoa kehunu mun mekkoa yms., mut en antanu sen häiritä. Musta olin kaunis ja laiha. Olin TOSI tyytyväinen tuloksiin, mitä aloin hakee tammikuun tokasta viikosta lähtien. Oisin voinu vaan katsella itteeni peilistä. Tietenki mietin, että viel ois voinu, mutta silti. Parempi toi oli, kuin ei mitään.
Mul oli periaate, että kun aamulla se mekko kiristetään, en sitten enää löysäile sitä. Niimpä saan syödä niin paljon kuin huvittaa. Ja todellaki söin.
Siis eilen tuli syötyy varmaa kolmen päivän verran ruokaa. Mä vaa ahmin sitä itteeni(ja sit kuolin ku mekko puristi), veikkei ollu edes nälkä. Veikkaan, että se oli joku aivo/keho juttu. Et nyt täytyy syödä paljon, jos kohta taas rupeen säännöstelee syömisiäni. Söin kans karkkia. Se ei ees ollu nii hyvää, ihanaa ja taivaallista kuin muistin. Silti ahmin niitäki iha hervottomasti. (tuli syötyy kans pizzaa, nugetteja, vaaleet leipää...)
Mutta mitäs nyt, kun wanhat on ohi? Nyt mulla alko hiihtoloma, ja oon päättänyt, että saan syödä. Saan syödä kaikkia herkkuja ja ruokaa kunnolla, ilman omantunnon tuskia. Sen jälkeen mietin mitä teen. Tuun todennäköisesti lihoo tän loman aikan ihan sikana. Normaali paino tulee taksin, sekä ylimääräistä. Tällä hetkellä se viakuttaa hyvin todennäköiseltä. Tänkin aamun aikana(klo.12.30) oon syöny jo ison kulhollisen muroja, super kalorisen suklaamurukeksin ja kaakaota. Ja voisin syödä vaan koko ajan lisää. Kiellän kuitenkin itteeni ees vähän, joka on kyl vastoin päätöstäni. Mutta jos tää jatkuu tälleen, nii ahmin joka päivä kaikkee turhaa ja ihan hervottoman paljon! Yritän nyt kuitenkin päästä normailiin ruokailuun takasin. Sen takii pidän taukoo tästä blogista ainakin viikon. Jotta omatunto ei kolkuta, ja että pystyisin miettii miten tästä jatkan. Milloin alan treenata kesäkuntoon ja miten. Palaanko normaaliin syömiseen ilman pientä soimaavaa ääntä takaraivossa- se on kyllä ollut jos tiukassa hyyyyyvin pitkään.. No, mut se nähään sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti